Joku aika sitten tuli saatua tuorejuustolahjakortti ja muutenkin oli jääkaapissa valon lisäksi lähinnä erilaisia juustoja. Päädyin upottamaan juustoja taikinaan ja leipomaan sämpylöitä puolesta taikinasta ja lopusta tein täytetyn leipärullan (ja muutaman leipäruukun). Tuorejuusto tuo mehevyyttä taikinaan, eikä silloin tarvitse laittaa taikinaan maitoa, mikäli maitosämpylöitä on tottunut tekemään, kuten mie. Ja mikäpäs sen parempaa, kuin omatekoiset sämpylät!

Muistan viime kesänä bonganneeni Liemessä-ruokablogista kotikutoisen ginger alen reseptin, kiitos kuplavesikonetestailujen. Vapun alla olin vihdoinkin kaupassa, josta sai tuoretta inkivääriä ja jopa muistin ostaa sitä, tosin tarvittavasta määrästä ei tietenkään ollut mitään havaintoa ostoksia tehdessäni. Ajattelin piristää juoman makua vielä sitruunalla, jota sattui kaapista löytymään (koska piti tehdä vapuksi simaa, mutta yllätys yllätys, aikatauluihin tuli pari muuttujaa ja tämä juoma korvasi simani) ja muokkasin muutenkin vähän ohjetta, kiitos Jennille inspiraatiosta! Ja nyt kaapissa odottaa jo iso pala inkivääriä, sillä ajattelin kehitellä juoman pohjalta maljan veljeni lakkiaisiin ja omiin valmistujaisiini :) Ja mikäs sen kätevämpää, kuin osallistua samalla reseptillä toukokuun ruokahaasteeseen, jonka järjestää tällä kertaa Pumpkin Jam ja aiheena on tietenkin inkivääri. Cebicin keittiö esittää: pirskahtelevan raikas inkiväärijuoma, olokeepa hyvä! :)

Korvasienet ovat ihanaa, joskin kohtuullisen harvinaista herkkua. Kermaviilien lähestyessä päiväystä oli pakko kehitellä jotain leivottavaa ja silloin mieleeni juolahti pieni pussillinen viime kevään korvasieniä ja myös kaupan alennuskorista poimittu korvasienipurkki. Muutenkin piti käyttää niitä vähiä aineksia, mitä kaapeista ja pakastimesta löytyi, niin kovin paljoa erilaisia vaihtoehtoja ei ollut. Niinpä syntyi ihana mehevä suolainen piirakka, josta riitti evästä moneksi päiväksi töihin. Samalla leivontakerralla tein myös mustikka-limepiirasta. Kuinka ihanaa voikaan olla innostua uudelleen asioista, vaikka samalla periaatteella kokkailee useammin kuin luulisi... Kiitos ruokabloggaajien Hävikistä herkuksi -kampanjan, on laittanut miutkin miettimään entistä enemmän ruokahävikkiä ja kokkailutapoja. Ja kun talvella ei taas "kerennyt" pakastinta tyhjentää ja sulattaa, niin yritetäänpä käyttää nyt kesän satoa ennen vanhat tuotteet pois, jospa sieltä tulisi lisää ideoita kampanjakokkailuun.

Ensimmäinen Hävikistä herkuksi -kampanjan postaukseni tosin on leivottu jo ennen varsinaisen tempauksen alkamista, mutta ainakin tässä keittokomerossa on yritetty aina välttää turhaa hävikkiä ja käyttää kaappiin päätyneet tuotteet, varsinkin sieltä jääkaapin puolelta. Tällä kertaa kaappi notkui päiväystään lähestyviä kermaviilejä ja ranskankermoja, joten nopean fb-huhuilun päätteeksi päädyin kurkkimaan myös pakastimeen ja käyttämään sieltäkin jemmoja pois. Limellä maustetun mustikkapiirakan lisäksi kokkailin pekonista korvasienipiirakkaa, jonka ohjeen laitan blogiin myöhemmin. Pidän tämmöisistä piiraista, jossa on mehevää täytettä runsaasti ja täyte on myös tarpeeksi kiinteää, eikä se levahda piirasta leikatessa lainehtimaan pitkin vuokaa. Ihana yhdistelmä, suosittelen!

Nostalgisen muistelutuokion jälkeen oli pakko saada mokkapaloja, oikeastaan mokkapalat olivat pyörineet mielessä jo kuukausitolkulla. Mokkapalaohjeita on netti pullollaan, mutta yhteenkään niistä ei tehnyt mieli tutustua sen tarkemmin, sillä mielessä oli omin pienin kätösin lapsena reseptikirjaani kirjoitettu resepti. Ainoa ongelma mokkapaloissa on se, että pellillinen niitä on kuitenkin aivan liikaa, ellei ruokapöydän ympäriltä löydy useampaa henkilöä. Joten ajattelin puolittaa ohjeen ja lopulta päädyin muokkaamaan ohjetta vähän muutenkin, kun kaapista löytyi pari jättipötköä tobleronea.  Suklaa on mielestäni ehdottomasti herkullisimmillaan leivonnaisissa, joten ajattelin upottaa jemmasuklaata piirakkaan, joka on jonkun sortin mukaelma mokkapalojen ohjeesta. Ehkäpä niitä "aitoja" mokkapaloja pitää tehdä joku päivä, sillä perinteisellä kuorrutteella. Eikä tuo pohjaohje sinänsä mokkapaloista poikkea kuin kahvin suhteen, kuorrute sitten sitäkin enemmän. Kannattaa kokeilla!

Alle on koottu viime kuukausina saatuja tuotenäytteitä ja lahjoja, kiitos kaikille tuotteitaan toimittaneille! Osa tästä varmasti puuttuu, sillä kuvia etsiessäni huomasin, että osan kuvista on pakko olla työpaikallani, kun tikut ja omat koneet huutavat ei-oota, vaikka muistan kuvat ottaneeni mm. erään yrityksen luomutuotteista ja messuilta hankituista herkuista :D Pahoittelen pitkää blogihiljaisuutta, mutta nyt on työtilanne vähän rauhoittunut alkuvuodfesta ja koulukin on saatu lopputyö mukaanlukien kalkkiviivoille ja nyt vaan odotellaan valmistumista. Joten toivottavasti tässä vähitellen kerkeää bloggailemaan taas kunnolla, kivoja ohjeita on odottamassa. Ja osasta ohjeista pitää toivoa, että vielä muistaa mitä tuli kokkailtua... Mutta tässäpä jotain perjantain kunniaksi! :)

Sain Ben & Jerrysiltä hauskan lehmäkuvioisen coolerin, joka sisälsi uutuuksia Oh my! Apple Pie! ja The Vermonster -jäätelöitä. Vermonsterissa on pekaanipähkinää ja kinuskia, Apple Piessa tietenkin omppupiirakkaa. Lisäksi sain retromalliset arskat, jotain käsilämmittimiä tms (ei ne oikein mene tuon jätskipurkin ympärillekään, kuka tietää miten niitä käytetään? :D) ja ihanan käsinmaalatun BJ-jädekipon. Vermonterista taisi tulla kertaheitolla oma BJ-lempparijätskini, omppupiirakka sijoittunee jonnekin viiden kärkeen. Vermonsteria voisi kauhoa vaikka millä mitalla kerralla, eikä sen makuun voine kyllästyä ihan heti. Apple pien ongelma oli se, että se maistui mielestäni ihan inkiväärille varsinkin liian kylmänä. Maku kyllä tasoittui lämmetessään ja muistaakseni se oli jotain muskottipähkinää. Jäätelöt ovat hyviä ja ne ovat kyllä hintansa veroisia, joskin osalle suomalaiseen makuun ehkä liian makeita.

Ja koska lehmäcoolerissa oli tilaa, sain vielä GB Glacen kuvaston kesän tuotteista ja neljä jätskimaistiaista. Magnum oli ihanan suklaista, Puck mukavan lakuista (mutta lapsuuden jätskiä, Mustafaa, ei ole lakujätskeissä voittanutta) ja Cornetot olivat aika peruskauraa. Hyviä ja kuvastosta löytyi monta kokeilemisen kuuloista uutuutta. Kiitos! :)

Pågen lähetti maistettavaksi Limpukka-puolukkapaloja, Gifllar suklaapuusteja ja omena-vaniljacremetäytteisiä muffinseja. Saman muffarisarjan suklaiset ja sitruunaiset versiot onkin tuttua tavaraa ja usein toimistolla kahvileipäna. Gaea lähetti kaksi laadukasta extra neitsyt oliiviöljyä sekä kahta luomuoliivia. Nyt täytyy tunnustaa, että tällä viikolla saatua pakettia en ole kerennyt testata kuin leivän osalta ja se oli ihan maukasta. Oliivit käyttäisin tapas-paloina tai osana salaattia ja oliiviöljyä mm. salaatinkastikkeisiin, dippailuun balsamicon kanssa ja tzatzikiin, kuten nyt oliiviöljyä yleensäkin.

Pandan herkkulähetys sisälsi kevään uutuuksia, eli Hedelmätoffeemixin (pussi avattuna lautaselle), kuningatartäytteisiä lakupaloja, cola-lakupatukan ja mansikkanougat- ja toffeenougat -suklaapatukat. Hedelmätoffeet olivat ihanan sitkeitä ja herkullisia, oma lempparini oli tietenkin banaani. Mutta ei mansikka ja ananaskaan huonoja olleet. Oon vaan viime aikoina tykästynyt erittäin paljon banaaniin. 

Ja tämä on sitten aivan oma hankinta, pakko esitellä kun ylemmässä kuvassa näkyy toffeiden alta! Nimittäin kaksi eri huutoa huuto.netistä ja Arabian Kilta-sarjani täydentyi kolmella uudella kolmio-kipolla. Kipot olivat pienempiä kuin luulin (vertailin aiemmin hankkimaani isoon syvään kolmiokulhoon) ja ihan selkeästi ylihintaisia, mutta sen verran harvemmin sattuu vastaan, että pakkohan ne oli saada. Erityisesti keräilen Kilta-sarjasta näitä keltaisia ja mustia osia, että jos jollain lukijalla on ylimääräisiä, niin saa ottaa yhteyttä :)

Vaasan leipomo lähetti maisteluun uusia hapankorppuja ja sekös ilahdutti. Syön nimittäin tosi paljon hapankorppuja ja näkkäriä :D Nyt 100% ruista ja Koulunäkkiä saa myös luomuna ja uudistetuissa pakkauksissa, isosta lajitelmarasiasta löytyy valkosipulilla maustettua hapista ja 100% ruista. Muistelen joskus männävuosina markkinoilla olleen näitä valkosipulihapiksia, toivottavasti muisti ei tee tepposia. Kuvan taustalla on kirjapino huoneeni nurkasta, kirjat jotka eivät mahdu enää kaappeihin tai hyllyihin. Pino ylettyy minua melkein lantioon asti, joten ihan kohtuullisen monta opusta pinosta löytyy. Samalla se on hauska sisustuselementti ja toisaalta kirjat ovat helposti saatavilla. 

Heinz lähetti aikuiseen makuun soveltuvaa balsamicon kera valmistettua ketsuppia. Ketsupin etikka on siis korvattu balsamicolla ja lopputuloksena on tummempi ja herkullisempi versio. Jahka aiempi ketsuppiputeli on kaapista tyhjentynyt, korkkaan tämän. Uskoisin tykkääväni, koska balsamico on herkkua! Ja propsit ihanasta lasipullosta ja tyylikkäästä pahvikääreestä. Laadukas vaikutelma heti ensikäteen.

Huhtamäeltä sain keväisiä uutuuksia kertakäyttöastioista. Pohjalla olevat isot tukevat lautaset ovat biohajoavia. Sitten on kukikasta pikkulautasta, servettiä, mukeja ja laseja. Käyttöä tulee varmasti kevään juhlissa tai piknikeillä :)

Olen muutaman vuoden ollut Buzzador ja tällä kertaa testattavakseni sain kolmea uutuusteetä Liptonilta. Omaksi suosikiksi nousi tämä bergamotilla maustettu Earl Grey, appelsiini-mandariinitee oli kanssa ihanaa ja metsämarjatee perinteistä. Uutta näissä oli tuo pyramidipussi ja tässä makuvaihtoehdossa pussi oli laadukkain ja tyylikkäin ulkonäöltään, materiaali oli erilaista.

Maaliskuun puolivälissä tämän tädin iäksi vaihtui 26 vuotta. Sain rakkaalta kollegaltani lahjaksi Chef'n sitruspusertimen, purkin josta voi kasvattaa itse piparmintun, ihanan lehmäsudin ja hauskan kortin. Näköjään joku oikeasti lukee blogiani, sillä toiveen uudesta sitruspusertimesta kollegani oli bongannut blogistani. Kiitos, tämä uusi on tosi hyvä ja näppärä verrattuna Tupperwaren pusertimeen ja tekee hyvää jälkeä. Enpä olis uskonut, että näin tehokkaita muovihärpäkkeitä voidaan valmistaa! Tuota sutisarjaa miulla on pieni lusikkajuttu, joten nyt pitää hankkia loputkin sarjan tuotteet.

Huhtamäki muisti bloggaajaa myös joulun alla, silloin tuli jouluisen kerta-astiasarjan näytteitä. Nämä lautaset käytettiin kavereiden kanssa vuodenvaihteessa, kun vietimme pienimuotoisia juhlia luonani. Käteviä juhlissa, ei tarvitse itse tiskata ja kuositkin on vuodenajan mukaisia eikä perusvalkeita.

Euraconin paketti tuli kuin kreivin aikaan! Oli nimittäin just loppu kaapista niin folio kuin leivinpaperi. Lisäksi paketista löytyi paperisia muffinsivuokia ja folio-leivosvuokia, kelmua, kinkkupussi ja esitteitä. Mukava joululahja, joka tuli enemmän kuin tarpeeseen!

Concha Y Toro muisti minua joulupullolla, vaikken heidän promotilaisuuteensa talvella päässyt. Pötkylästä paljastui Casillero del Diablo -punaviini, joka olikin ihan kivan makuista. Lisäksi töistä sain lahjaksi Benchmark-punkun ja savuolutta.

Osallistui viime kesänä AGAn hiilihapotuslaittekisaan, josta lukijaäänestys järjestettiin syksyllä. Voitin kilpailun reseptilläni kuplavesiletut ja toinenkin kilpailusija taisi osua tililleni, joten sain joululahjakiitokseksi lahjakortin Delicardiin. Delicardillani ajatttelin tilata tuon 800g peuranpaistin, jahka loma alkaa.

Joulupukki toi Leivonnaisia herkkusuille -kirjan ja oppaan Suomen lähiruokakohteista. Osuvia lahjoja, kylläpä pukki on tiennyt mistä tykkään :)

Talvella Panda lähetti tietoa uusitusta ilmeestään ja lakumaistiaisia. Mustikkalaku oli kivan makuista, samoin party lakumix, joka tuhottiin kavereiden kanssa vuodenvaihteenbileissä. Mansikkatöhnän imeskelin pakkauksestaan päättötyötä kirjoittaessa.

Ja sitten Pandalta tuli vielä ihan joulupakettikin, eli Suomi-konvehteja joissa oli marmeladisydän ja valkosuklaisia konvehteja ja niitä perinteisiä juhlapöydän konvehteja. Kaksi jälkimmäistä annoin eteenpäin lahjoina ja itse nautiskelin sokeriövereitä uhmaten marmeladikonvehdit. Ihan törkeän hyviä, oma makusuosikkini oli lakka, mansikka ja mustikka tappelivat tasaisesti kakkossijasta. Marmeladi on vaan niin herkkua!

Ja sitten sain vielä "Aulikselta" jouluna kiitoksen vuoden aikana tehdystä työstä Mariskoolin. Värivalinta ei liene ollut sattuma, sillä useissa kotoani otetuista kuvista voi bongata näitä hiekan värisiä skooleja, isoja ja pieniä. Tämä lahjaskooli pieni. Kiitos yllätyslahjasta! :)

Couscous on hyvää, joskin sitä tulee tehtyä aivan liian harvoin. Muistelin syöneeni Marttojen salaattikurssilla hyvää couscous-salaattia ja katsoin vähän vinkkiä kursin ohjeista salaattiini. Lopputulos oli ihanan herkullinen ja makoisa, salaattia riitti hyvin vielä seuraavalle päivälle evääksi töihinkin. Ja tulipa samalla pidettyä pari kasvisruokapäivääkin :)

Mitä saadaan aikaiseksi, kun kokkauspuuhia ohjaa stalkkaus? Ainakin tämmöinen herkullisia täytteitä sisältänyt pizza! Ja ettei menisi liian oudoksi, niin kerrottakoon, että osallistun Kulinaarimurulan järjestämään maaliskuun ruokahaasteeseen, jossa inspiraatio tulee hakea muiden ostoksista. Eli kokkailla vähintään kahdesta stalkatun kuitin raaka-aineesta jotakin. Kuitin saattoi hankkia väijymällä kuitteja pois heitteleviä ihmisiä, tonkimalla kassojen päädyissä olevia kuittiroskiksia tai pyytämällä joltain turhaa kuittia. Kieltämättä hieman ihmetteleviä ilmeitä sain osakseni, kun räpelsin pikkukaupan kuittiroskista... Mukavia kuitteja löytyi, mutta tähän päädyin. Mie käytin löytämäni kuitin tuotteista ilmakuivattua kinkkua ja kirsikkatomaatteja (ja paria eri juustoakin pizzani sisälsi, mutta kuitin quesos-kohta ei paljasta pakkauksen sisältämiä juustoja tarkemmin, niin niitä en laske mukaan), pizzan kaverina hörpin harvinaislaatuisesti Coca Colaa, ihan sitä sokerillista tosin. Cokista kun sattui olemaan kaapissa, sillä sain sitä äänestettyäni PKO:n edustajistovaaleissa. Olen itsekin ehdolla Joensuussa (numero 55) ja äänestysaikaakin on vielä maanantaihin asti. Kun kiikuttaa äänestyslärpäkkeet kauppaan, saa kiitokseksi cokista tai kaffetta. Kaverit tämän tietävätkin jo, mutta kerronpa teillekin. Miusta cokis maistuu ihan kukkamullalle! Älkää kysykö miksi, sillä mie en tiedä. Oli se silti ihan kivaa vaihtelua kuplavedelle.

Pizza Prosciuotto

Mie rakastan etanoita! Ja onneksi myös useat ystäväni rakastavat etanoita. Olin parisen viikkoa sitten ystävieni luona istumassa iltaa, kun viinin kyytipojaksi valmistettiin etanoita kolmen juuston, valkosipulin ja yrttien kera. Siitä se ajatus sitten jäi muhimaan, kun miullakin on etanapurkki odottanut kokkailua jo jonkun aikaa kaapissa. Satuin etanailtaa seuraavalla viikolla sairastumaan ensimmäistä kertaa koko talveen karmivaan flunssaan ja silloin tottakai pitää syödä paljon valkosipulia. Ja comfort foodien ykköstä, lapsuudesta tuttua sipulimaitoa ja juoda litroittain hunajateetä. Vampyyreja ei ainakaan tämän valkosipulilatauksen jälkeen näkynyt, mutta onneksi kaikki naapurit eivät sentään kaikonneet :) Suosittelen maistamaan etanoita, ihanaa ja edullista herkkua! Lisää etanareseptejä löytyy Etanat-kategoriasta.

Pari viikkoa sitten perjantaina kotiini saapui YLE Pohjois-Karjalan toimittaja Janne Ahjopalo tekemään juttua Cebicin keittiöstä YLE:n Itä-Suomen uutisiin. Juttu näytettiin maanantaina 27.2. illalla TV2:lla ja tiistaina aamupäivällä uusintana. Itä-Suomen uutisten lisäksi juttu tilattiin myös valtakunnalliseen lähetykseen ja keskiviikkona haastatteluni näytettiin Ykkösen Aamu-tv:ssä. Perjantaina Pohjois-Karjalan radiossa oli vielä tv-juttua pidempi haastattelu (n. 6min), mutta itse en sitä ole kuullut ja netistäkään en läytänyt. Kerkesinkin jo aiemmin bloggaamaan haastattelun ohessa tekemäni kinkkutäytteiset crustadit, nyt on vuorossa itse jutut. 

YLElle tehdyn haastattelun voi katsoa ja lukea täältä YLE Pohjois-Karjalan sivulta. Yllättävän moni olikin löytänyt blogiini joko nettijutun tai telkkarijutun perusteella, ainakin kävijämäärät pompsahtivat melkoisesti ja palautetta on tullut niin puhelimeen, sähköpostiin, Facebookin Cebicin keittiöön (tulkaa ihmeessä tykkäämään ja seuraamaan elämää Cebicin keittiön taustalla) sekä tietenkin ihan livenä. Mukava kokemus kaiken kaikkiaan, kiva päästä kertomaan itselle rakkaasta asiasta muillekin ja jännityksellä odotin, mitä melkein puolentoista tunnin haastattelusta lopulta juttuun päätyi. Arvasin, että lentävä paprika päätyy myös telkkariin... :D

Tiistaina 6.3. MasterChef Suomessa on luvassa jakso, jossa kilpailijat tekevät kutsuvieraille lounaan ravintola Motissa. Telkku.comin mukaan kutsuvieraiden joukosta voi bongata monta tuttua kasvoa sekä viime vuoden tuomari Risto Mikkolan. Kutsuvieraiden joukosta voi tosiaan bongata tuttuja ;) Itse ainakin katson suurella mielenkiinnolla tiistain jakson, toki ohjelmaa on tullut seurattua muutenkin paljon, kun siellä on kisaamassa joensuulainen Marianne, joka on ystäväni. Toivottavasti Marianne pääsee kisassa pitkälle! :)

Lapsuuden herkku reippaasti muokattuna. Alkuperäiseen riisisuklaaseen tuli maitosuklaata niin paljon, että sitä valui ohueksi kerrokseksi myös vuoan pohjalle... Herkkua käytiin närppimässä jääkaapista kesken jäähdytyksen ja varmaan koko keittiö jääkaappia myöten oli suklaassa. Ja lopputuloksena taatut suklaaöverit! Viimeksi olen tehnyt riisisuklaata ehkä joskus kymmenen vuotta sitten, pikkuveljeni tai naapuruston kavereiden kanssa. Ensimmäistä kertaa (pieni ikuisuus sitten) tekemiini tuli suklaan ja murojen lisäksi kookosrasvaa, mutta jossain vaiheessa siitäkin tuli luovuttua. Suklaa riittää pitämään herkun kasassa. Onko aika kullannut muistot vai oliko tämä yleinen herkku aikanaan?

Sain Biokialta paketin, joka sisälsi erilaisia marjajauheita, kuivattuja marjoja ja suklaakuorrutteisia marjoja. Ensimmäisenä kokeiluun päätyivät kuivatut puolukat, joita laitoin pikkuleipätaikinaan sattumiksi. Ja puolukat toimivat kekseissä tosi hyvin, mukavaa purutuntumaa ja makua. Muita kuivattuja marjoja ajattelin napsia pelkiltään, jauheita laittaa smoothieen ja suklaiset nautiskella ihan sellaisenaan. Vaikuttaa hyvältä tuoteperheeltä ja myyntipaikkojakin pitäsi löytyä tosi helposti ympäri Suomea.

2 pellillistä

Vuodenvaihteen juhliin tein myös salaattia, jonka kylkeen marinoin itse mozzarellaa. Mukavan kipakkaa ja erilaista, toi mukavaa luonnetta salaatille ja tuki rucolan makua hyvin olematta kuitenkaan liian valjua tai liian hallitsevaa. Mukavia salaateissa nämä pienet mozzarellat, mutta toki voi käyttää myös pallomallista revittynä tai leikattuna.

Sunnuntai-aamuna puristin itse kannullisen mehua osaksi aamupalaa, tai ehkäpä jopa brunssia. Nyt on appelsiinit, greipit ja muut todella edullisia, niin kannattaa nähdä hetki vaivaa ja puristaa itse mehut. Tällä kertaa hedelmät olivat todella mehukkaita ja makeita, joten ei tarvinnut onneksi sokeria tai hunajaa lisätä mehuun. Säilytän hedelmät suoraan jääkaapissa, mutta pidin puristettua mehua vielä hetken kylmässä ennen tarjoilua. Ja onpahan hyvä keino päästä nauttimaan tuoreista hedelmistä, ne kun ovat allergiselle melkoisen harvinaista herkkua.

1 pieni kannullinen

Sain torstaina YLEltä postia, että haluaisivat tehdä miusta ja blogistani pienen jutun telkkariin, Itä-Suomen uutisiin. Perjantai-aamuna toimittaja saapui ruokakassin kanssa luokseni ja puuhastelin keittiössä telkkarikameran taltioidessa jutusteluani ja kokkailuani. Hauska kokemus! Tämän hetken tiedon mukaan juttu tulee ulos YLE TV2:lta maanantaina 27.2. kello 19.10 alkavassa lähetyksessä ja juttu ilmestynee myös YLEn nettiin ja Pohjois-Karjalan radioonkin. Että jos joku haluaa päästä kurkkaamaan tarkemmin kotiini ja murteeseeni, eikun vaan kanava kakkoselle :)

Valmistin kahvin kaveriksi nopeita kinkkutäytteisiä crustadeja, jotka soveltuvat hyvin vaikkapa buffet-pöytään ja kevään valmistujaisjuhliin. Pidän paljon erilaisista tahnoista ja ne ovat todella monikäyttöisiä, käyttövinkkejä postauksen lopussa. Ja koska täytettä jäi vähän yli crustadeista, pursottelin loput kaupasta hakemiini Linkosuon ruissipseihin. Ne ovatkin hammasystävällisempiä kuin Väinämöisen palttoonnapit, hyviä ja terveellisiä verrattuna perussipseihin :)

Teen paljon erilaisia smoothieita aamupalaksi ja ystävänpäivänä pyöräytin kannullisen tämmöistä herkkua, josta riitti evääksi töihinkin. Salaisena aseena tällä kertaa lemon curd, kävi todella hyvin juoman makuihin, toi pientä kirpakkuutta ja syvyyttä :)

Täällä taas, pitkästä aikaa! :) Nyt on Suomelle saatu valittua uusi presidentti ja miunkin kiireet helpottavat hieman, joten nyt on taas aikaa vähän bloggailla. Kokkailemaan kuitenkin välillä kaikesta kiireestä huolimatta kerkesin ja monta juttua odottaa vuoroaan, niitä alkanee tippua tänne vähitellen. Aloitetaan kuitenkin yhdestä suuremmasta kokonaisuudesta, eli vuodenvaihteen juhlista. Ensimmäisenä blogiin pääsee herkullinen ja mehevä feta-pinaattipiiras.

Tein näitä fajitoja jo aikoja sitten, kun oli ollut kaikissa tortilla- ja tacoviritelmissä aikamoinen tauko. On ne vaan niin hyviä ja nopeita! Samalla sai käyttöön ensimmäistä kertaa aiemmin syksyllä ostamani vanhan Arabian lokerovadin :)

kurkkua

tomaattia

salaattia

sipulia

juustoraastetta

tortillalättyjä

Leikkaa broilerinfileet pieniksi suikaleiksi ja paista pannulla viipaloidun sipulin (ota osa talteen kastiketta ja tarjoilua varten) kanssa melkein kypsäksi. Lisää joukkoon mausteseos ja vettä pussin ohjeen mukaan ja anna kiehua hetki. Lisää joukkoon ruokakerma ja hauduttele kastikkeeksi. Pidä lämpimänä tarjoiluun asti.

Sekoita kermaviilin joukkoon dippijauhetta ja muita mausteita, sekoita ja tarkista maku. Anna makuuntua jääkaapissa tarjoiluun asti.

Hienonna tomaatti, kurkku ja salaatti ja laita ne tarjoiluastiaan sipulin ja juustoraasteen kanssa.  

Lämmitä tortillalätyt mikrossa, levitä päälle kanakastiketta, dippikastiketta ja salaattitarpeita sekä juustoa. Kieräytä kääröksi ja tarjoile välittömästi.

Makoisia :) Kermainen kastike ei ollut niin pistävän makuinen kuin pelkästään ohjeen mukaan tehty, dipissä oli kivasti potkua ja kasviksia saa laittaa mukaan kanssa reilusti. Hyvää perusruokaa, joka olisi kätevää tarjottavaa myös isommalle porukalle esim. illanistujaisissa.

Tein muutama viikko sitten herkullista sosekeittoa, johon sain käytettyä porkkanoiden ja perunoiden loput sekä yhden pussillisen aiemmin syksyllä pakastamaani kurpitsaa. Keitto onnistuikin pienten kommellusten jälkeen lopulta hyvin ja se oli todella kauniin väristä. Maukas syyssoppa oli kaiken lisäksi hetkessä valmis!